Historia

”Frisbeen heitto on lopullinen (ultimate) urheilulaji. Siinä ovat kamppailulajit, baletti, runous ja urheilu yhdistettynä. Frisbee on tulevaisuuden urheilulaji, sillä se ei ole väkivaltainen. Frisbee on paras tapa harjoituttaa kaikkia eri lihaksia, sillä heittäessä ja kiinniottaessa joutuu vääntäytymään mitä ihmeellisimpiin asentoihin.

Golf-ratoja nousee kuin sieniä sateella ja kilpailutoiminta on jo nyt niin vilkasta, että täytyy tehdä joka vuodelle tarkka kilpailuohjelma, jotta ehtisi osallistua edes tärkeimpiin ja näin hankkia pisteitä maailmanmestaruuskilpailuja varten.”

– Victor Malafronte, 1979

Frisbeegolfin historia on vielä sangen lyhyt. Frisbeen historia on hieman pidempi. Toisaalta, edellä mainittu Malafronten lainaus saattaa yllättää monia – frisbeegolf on ollut suosittu laji maailmalla jo vuosikymmeniä!

Paistoalustoista heittovälineeksi
Frisbeelajien historia
Frisbee Suomessa

Tähän historiikkiin on koottu, mitä tiedämme frisbeen historiasta ja millaisten kehitysvaiheiden kautta on päädytty tilanteeseen, jossa suomalaisetkin heittäjät ovat heittäneet frisbeetä jopa yli 200 metriä ja menestyvät kansainvälisillä kilpakentillä. Kuten minkä tahansa muunkin lajin tai esineen tarkan historian kirjoittaminen 100%:n varmasti on hyvin vaikeaa, myös frisbeen historiasta on esitetty muutamia toisistaan eriäviä väitteitä. Tässä on esitetty muutamia historiallisia tapahtumia, joista on riittävän vahvaa näyttöä, jotta niitä voidaan pitää frisbeen historian kannalta merkityksellisinä.

Paistoalustoista heittovälineeksi

Frisbeen esi-isäTarvittiin useita erillisiä tapahtumia, jotta nykyaikainen liitävä kiekko, frisbee sai alkunsa. Frisbeen voittokulun katsotaan saaneen alkusysäyksensä vuonna 1871, jolloin William Russell Frisbie perusti piirakkaleipomon erään opiston lähistölle. Tämä opisto muutti sittemmin nimensä Yalen yliopistoksi. Piirakat sinänsä eivät olleet merkityksellisiä, mutta kekseliäät opiskelijat huomasivat pian, että piirakan alustat – metallista valmistetut lautaset – käännettynä väärinpäin, näyttivät muodoltaan hieman lentokoneen siiveltä. Tästä he saivat ajatuksen kokeilla, miten piirakanalunen käyttäytyy heitettäessä sitä väärinpäin. Ja nehän liisivät hienosti. Opiskelijat ja Frisbie Pie Companyn työntekijät heittelivät alusia toisilleen ja huusivat usein FRISBIE! varoittaakseen toisiaan.

Ensimmäiset havainnot golfin pelaamisesta liitävillä esineillä on 1920-luvulta. Kanadalaiset lapset saivat idean heittää metallisia purkin kansia, ja he pelasivat peliä, jota kutsuttiin nimellä Tin Lid Golf.

Paljon myöhemmin, vuonna 1937 Walter Frederick Morrison keksi heittää popcorn-purkin kansia ja sai tästä ajatuksen kehittää tuotteen, joka olisi varta vasten suunniteltu liitäväksi kiekoksi. 1946 valmistui suunnitelma ensimmäisestä liitävästä kiekosta, jota hän kutsui nimellä Whirlo-Way. Kaupalliseen tuotantoon se päätyi kaksi vuotta myöhemmin nimellä Pipco Flyin-Saucer. Vuonna 1955 Morrison kehitti seuraavan version tuotteesta. Tällä kertaa tuote sai nimen Pluto Platter.

Ehkä merkittävimpänä käänteenä frisbeen historiassa voidaan pitää vuotta 1957, jolloin Wham-O alkoi valmistaa sarjatuotantona Pluto Plattereita. Samana vuonna Richard Knerr, yksi Wham-O:n perustajista alkoi etsiä myyvempää nimeä tuotteelle. Sattumalta hän kuuli Yalen yliopiston opiskelijoiden harrastuksesta heittää piirakanalusia ja kutsua sitä frisbieksi. Richard lainasi tästä sanan frisbee (äännetään englanniksi samoin kuin frisbie). Vuotta myöhemmin Morrison sai patentin keksinnölleen. 1959 Wham-O rekisteröi frisbee-sanan tavaramerkikseen.

1964 alkoi ensimmäisen ammattilaiskäyttöön tarkoitetun frisbeen myynti. Tämän kehitti Wham-O:n Ed Headrick. Uudessa frisbeessä, Professional Model Frisbee, oli frisbeen päällä olevat kohourat, jotka saivat frisbeen lennon huomattavasti Pluto Platteria vakaammaksi.

1975 Ed Headrick perusti oman yrityksen, Disc Golf Association (DGA) joka julkaisi vuonna 1978 yhteistyössä Wham-O:n kanssa ensimmäisen erityisesti frisbeegolfiin suunnitellun frisbeen, DGA Night Flyer. Hieman myöhemmin kiekon nimi piti vaihtaa Midnight Flyeriksi tavaramerkkisyistä. Merkittävin ero tässä frisbeessä vanhempiin kiekkoihin oli sen raskaampi paino. Nykymittapuulla frisbee oli yhä todella kevyt, n. 120-130 grammaa.

1978 perustettiin Discraft, jonka tunnetuin tuote, vuonna 1981 julkaistu Ultra-Star, on vielä tänäkin päivänä eniten käytetty ultimate-kiekko. Heidän ensimmäinen tuotteensa oli kuitenkin Sky-Pro, joka oli erityisesti suunniteltu kopittelukiekoksi.

Seuraavaa merkittävää edistysaskelta frisbeiden kehityksessä saatiin kuitenkin odottaa 80-luvulle saakka. Vuonna 1983 perustettiin Innova Champion Discs, joka julkaisi ensimmäisen matalaprofiilisen ja viistoreunaisen frisbeen, Eaglen. Nämä ominaisuudet yhdessä mahdollistavat paljon pidemmät heitot. Koko laji alkaa kehittyä ihan uudella tavalla, kun heittopituudet kasvavat merkittävästi. Vuonna 1995 rikotaan vaikuttava merkkipaalu: Scott Stokely heittää frisbeetä ensimmäisen kerran yli 200 metriä. Ensimmäisenä suomalaisena vastaavaan (204 metriä) pystyi Jussi Meresmaa vuonna 2008.

2000-luvulla alkaa hurja kilpajuoksu uusien frisbeemallien kehittämiseksi. Tällä hetkellä eri frisbeemerkkejä on jo yli 40.

Frisbeelajien historiaa

Gutsin esiversiota pelattiin jo vuonna 1954. Tuolloin joukkueet koostuivat vain kahdesta pelaajasta. Ensimmäiset varsinaiset kilpailut järjestettiin 1957. Gutsissa tarkoituksena on pyrkiä heittämään frisbee vastustajajoukkuetta kohti siten, että he eivät saa frisbeetä kiinni yhdellä kädellä.

60-luvun kuluessa Columbian Collegessa heitetään frisbeetä, ja siellä syntyykin tuplakiekko (DDC, Double disc court). Tuplakiekko on kahden hengen joukkuein pelattava laji, jossa joukkue puolustaa omaa kenttäänsä ja yrittää hyökätä vastustajan kenttään. Tiettävästi ensimmäiset viralliset tuplakiekon maailmanmestaruuskilpailut pidettiin vuonna 1978.

1967 New Jerseyssä, Maplewoodin lukiossa opiskelijat kehittävät lajin, joka ottaa vaikutteita amerikkalaisesta jalkapallosta, jalkapallosta ja koripallosta. Lajin nimeksi vakiintuu ultimate.

Samana vuonna aletaan harrastaa myös frisbee freestyleä, jossa tarkoituksena on tehdä frisbeellä näyttäviä temppuja. Freestyleä voidaan harrastaa joko yksin tai joukkueina.

1960-luvulla syntyy myös laji, jonka nykyisin tunnemme frisbeegolfina. Ensimmäiset varsinaiset kilpailut järjestettiin 1967 (Brookside Park, Pasadena, Kalifornia). Laji saavuttaa välittömästi suuren suosion, ja Yhdysvaltoihin rakennetaan useita ratoja saman tien. Alkuvaiheessa maaleina käytettiin niin luontaisia kohteita (puita, rakennusten osia) kuin keinotekoisiakin rakennelmia.

1967 perustetaan ensimmäinen yhdistys, International Frisbee Association, ajamaan frisbeelajien etuja. Kyseessä oli käytännössä Wham-O:n markkinointikoneisto, joka keskittyi toimimaan Yhdysvalloissa. Sittemmin yhdistys lakkautettiin (1983), kun alettiin kehitellä riippumatonta, kansainvälistä kattojärjestöä. Vuonna 1985 perustetaankin World Flying Disc Federation. Euroopan oma frisbeejärjestö, European Flying Disc Federation oli perustettu jo hieman aiemmin, 1981.

70-80 –luvuilla frisbee oli muutenkin tulossa vauhdilla Eurooppaan. Ruotsin lajijärjestö, Svenska frisbeeförbundet perustettiin 1974 ja Suomen Frisbee-liitto 1978.

Merkittävä kehitysaskel nykyisen frisbeegolfin suuntaan otettiin vuonna 1975, jolloin Ed Headrick julkaisi metallisen esineen, joka olisi varta vasten suunniteltu frisbeegolfin väylämaaliksi. Tämä muistutti jo hyvin paljon nykyisiä maalikoreja. Oak Grove Park on maailman ensimmäinen kiinteä frisbeegolfrata, jossa on tarkoitusta varten suunnitellut maalikorit.

Frisbeegolfin kattojärjestö, Professional Disc Golf Association (PDGA) perustettiin 1976 ja ensimmäiset PDGA:n alaiset MM-kilpailut pelattiin 1982. Euroopan ensimmäinen kiinteä 18-väyläinen frisbeegolfrata Kärsön avattiin Tukholmaan vuonna 1979 ja seuraavana vuonna sinne asennettiin oikeat maalikorit.

1994 avataan maailman ensimmäinen maksullinen rata, Morley Field San Diegossa. Seuraavana vuonna avataan Tukholman Järva Disc Golf Park Euroopan ensimmäisenä maksullisena ratana.

United States Disc Golf Championships järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1999, jonka jälkeen se on järjestetty joka vuosi. USDGC on yksi suurimpia ja kovatasoisimpia Major-turnauksia frisbeegolfissa.

PDGA Europe perustettiin vuonna 2006 koordinoimaan PDGA:n alaisia kilpailuja Euroopassa. PDGA Europe on löyhä yhteenliittymä, joka koostuu eri maiden PDGA:n maakoordinaattoreista ja PDGA:n kansainvälisistä toiminnoista. Varsinainen Euroopan lajijärjestö, European Disc Golf Federation, perustettiin vasta vuonna 2014.

Frisbee Suomessa

Ensimmäisten frisbeiden tiedetään saapuneen Suomeen 1960-luvun loppupuolella. Näitä toivat Yhdysvalloista ja Kanadasta niin matkailijat kuin vaihto-oppilaatkin. Ensimmäiset frisbeelajien SM-kilpailut pidettiin Helsingin Talissa vuonna 1978.

Ensimmäinen frisbeetarvikkeiden varsinainen maahantuoja oli Seppo Niemisen vuonna 1976 perustama Amexpo Oy, joka toi ensimmäiset frisbeensä Suomeen vuonna 1978.

Amexpon vähemmistöosakkaat Jukka Porko ja Leo Luoti järjestivät Suomi Amerikka-yhdistyksen tiloissa Helsingissä lajin esittelytilaisuuden, jossa nähtiin mm. videoita MM-kilpailuista USA:sta. Samassa yhteydessä 16. toukokuuta 1978 perustettiin Suomen Frisbee-Liitto. Liiton perustajajäsenet olivat Jukka Porko (FIN 001 ja FIN 003 -liitolla oli käytäntönä varata FIN001 istuvalle puheenjohtajalle), Leo Luoti (FIN 002) ja Helena Aalto. Muut ensimmäiset jäsenet olivat Helsingin Suomi-Amerikka yhdistyksen jäseniä.

Melko pian liitto muutti nimekseen Suomen frisbee-kiekkoliitto kunnes vuonna 1983-1984 liiton nimeksi muutettiin Suomen Liitokiekkoliitto. Maailmalla yleistyneen käytännön mukaisesti haluttiin irti Wham-O:n tavaramerkin tuotenimestä. Myös kansainvälinen liitto otti liitokiekko-sanan, flying disc, nimeensä: World Flying Disc Federation (WFDF).

Merkittävää kansallista näkyvyyttä frisbee sai jo vuonna 1979, jolloin SM-kilpailut järjestettiin Helsingin Olympiastadionilla, liki 10000-päisen yleisön edessä. Ja menestystä Ultimatessa tuli vuonna 1980, jolloin Suomen miesten maajoukkue voitti euroopanmestaruuden – Suomen ensimmäisen joukkuelajin euroopanmestaruuden missään lajissa!

Suomen ensimmäisen kiinteän frisbeegolfradan sunnittelivat Helsingin Meilahteen Klaus Arpia ja Klaus Korpela vuonna 1982. Alueella pelattiin silloin golfkisat, mutta kaupungin lupa kiinteän radan rakentamiseen irtosi vasta seuraavan talven aikana, joten varsinainen rakentamistyö käynnistyi 1983, puuhamiehinä Pekka Ranta, Harri Spoof ja Kai Koivula. Perustamishetkellä radalla oli 9 väylää. Rata toimi pitkään ainoana kiinteänä pelipaikkana Suomessa. Vasta 90-luvulla muita ratoja alkoi ilmestyä eri puolille maata: Kauhajoelle (93), Tampereelle (94) sekä muutamiin urheiluopistoihin. Ratojen määrä kasvoi kiihtyen 90-luvun loppupuolelle, ollen vuosituhannen vaihteessa 13. 2000-luvulla frisbeegolfratoja on pystytetty maahamme noin 5-6 radan vuosivauhtia. 2010-luvulla tahti kiihtyi jo kymmeniin ratoihin vuodessa.

80-luvun lopulla saatiin Suomeen myös kansainvälistä menestystä, kun vuonna 1986 Mikko Laakso voitti frisbeegolfin junioreiden maailmanmestaruuden. Sittemmin vastaavaan pystyi Timo Pursio vuonna 1989.

Seuraava käännekohta suomalaisessa frisbeehistoriassa oli 90-luvun loppu. Vuonna 1997 Kuortaneella ja Helsingissä järjestettiin WFDF:n yksilölajien MM-kilpailut, jossa lajeina olivat kaikki kenttälajit ja suomalaismenestystä tulikin oikein roppakaupalla. Discathonissa hopealle ylsi Timo Vaskio. Samoin hopeaa saivat freestylessä Petri Isola ja Visa Ruuhinen. Niinikään hopeaa toivat freestylen naisten sarjassa Tarja Koivikko ja Tuija Kohonen. Tarja voitti myös tarkkuudesta pronssia, Tuija sen sijaan toi pronssia koppauksissa.

Seuraavana vuotena osa frisbeen yksilölajien harrastajista perusti uuden liiton, Suomen frisbeeliiton (SFL). Keskeisenä syynä oli silloisen SLKL:n keskittyminen enimmäkseen Ultimate-toimintaan. SLKL oli valmis luomaan jaostomallin, jossa myös yksilölajien edustajat saisivat äänensä kuuluviin, mutta henkilösuhteet olivat tulehtuneet jo niin pahoiksi, ettei yhteistä säveltä enää löytynyt. Uuden SFL:n perustamiskokoukseen osallistuivat: Kirsi Järvinen, Ari-Pekka Korkeamäki, Sami Loukko, Antti Luuri, Seppo Nieminen, Atte Sillanpää, Ilkka Tamminen, Marko Timonen ja Tommi Vesala. Heistä perustamiskirjan kuitenkin allekirjoittivat vain Kirsi Järvinen, Ari-Pekka Korkeamäki, Sami Loukko ja Seppo Nieminen. uuden liiton perustamisesta huolimatta SLKL perusti jo suunnitellun yksilölajijaoston, jonka ensimmäiset jäsenet olivat Toni Asikainen, Hanne Hämäläinen, Jussi Lindberg ja Marko Timonen.

Seuraava suuri buumi frisbeen historiassa on koko 2000-luku. Vuonna 2003 ratojen määrä lähtee voimakkaaseen kasvuun, joka jatkuu yhä. Vuonna 2004 Suomessa järjestettiin ensimmäiset PDGA:n alaiset frisbeegolf-kilpailut ja Ultimaten MM-kilpailut. Vuonna 2005 järjestettiin Tampereen Epilässä frisbeegolfin EM-kilpailut ja seuraavanaa vuonna samalla näyttämöllä taisteltiin Suomen ensimmäinen Major-tason turnaus, European Open. Vuosina 2005-2014 SFL:n jäsenmäärä kasvoi parista sadasta muutamaan tuhanteen.

Myös kansainvälistä menestystä alkoi jälleen tulla. Euroopanmestaruuden ovat suomalaisista voittaneet: Ilkka Tamminen (Seniorit-40;2001), Joonas Kuitunen (Juniorit;2005), Marcus Råberg (Juniorit;2007), Ville Piippo (Avoin;2008), Seppo Paju (Juniorit;2010), Markku Tohni (Seniorit-60;2012), Jenni Eskelinen (2014, naiset), Ville Piippo (2014, seniorit-40), Seppo Paju (2014, avoin), Markku Tohni (2014; seniorit-60). Tämän lisäksi EuroTour-osakilpailuvoittoja ovat suomalaiset saaneet lukuisia.

Kolmatta maailmanmestaruutta saatiin kuitenkin odottaa 21 vuotta, kun vuonna 2010 sen toi Suomeen junioriluokassa Seppo Paju.

2010-luvulla frisbeiden myyntimäärät olivat kasvaneet jo niin suuriksi, että Suomessakin alettiin valmistaa frisbeitä. Ensimmäinen täysin Suomessa suunniteltuja ja valmistettuja kiekkoja valmistava yritys on Prodiscus, jonka ensimmäiset kiekot tehtiin vuonna 2010. Toinen kiekkoja valmistava suomalaisyritys, Obsidian Discs, perustettiin 2014. Myös isompien valmistajien sisarmerkkejä on Suomessa: Innovan tehtailla kiekkonsa teettävä Discmania ja Latitude 64:n tehtailla kiekkonsa teettävä Westside Golf Discs. Myös ulkomaalaisten merkkien maahantuontiyrityksiä on Suomeen perustettu useita.

Vuonna 2013 SFL muutti nimensä Suomen frisbeegolfliitoksi, profiloituakseen selkeämmin vain frisbeegolfin edistämiseen. Samana vuotena SFL aloittaa määrätietoisen koulutus- ja valmennustoiminnan kehittämisen perustamalla koulutustyöryhmän, jonka pohjalta vuonna 2015 SFL:ään perustetaan ensimmäinen jaosto, Suomen frisbeegolfkouluttajat.


Tätä tekstiä saa kopioida vapaasti, kunhan mainitsee lähteen muodossa ”Fribakaveri / Sami Poimala”.

One comment

Join the Conversation

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *