Yksi eniten kysyttyjä kysymyksiä on ”minkä – tai mitkä – valitsisin ensimmäiseksi kiekoksi?”. Tähän kysymykseen on esitetty useita erilaisia vastauksia, mutta perustelut ovat jääneet usein sangen laihoiksi. Olen yrittänyt kovasti etsiä puolueetonta tietoa siitä, millä kiekoilla kannattaisi aloittaa, mutta en ole sellaista löytänyt. Tässä artikkelisarjassa pyrin käsittelemään kysymystä hieman laajemmin ja tuomaan esiin ne kysymykset, jotka vaikuttavat onnistuneeseen välinevalintaan. En myöskään tule suosittelemaan yhtään tiettyä kiekkoa, vaan pohtimaan enemmän kysymystä millainen kiekko on sopiva.
Osa 1 – Millaiset välineet tarvitsen aloittaakseni harrastuksen?
Osa 2 – Mitä ostaisin seuraavaksi? Case ”bägin rakennus” (tulossa myöhemmin)
Osa 3 – Miten sitten treenaan tekniikkaa, treenaanko erilaisilla välineillä? (tulossa myöhemmin)
Artikkelisarjan ensimmäisessä osassa pohditaan kysymystä, millaisella kiekolla frisbeegolfin harrastaminen kannattaa aloittaa. Oletuksena siis on, että olet joko vasta-aloittamassa harrastusta tai harrastanut vielä niin vähän, ettet oikein tiedä, millä kiekolla heittäisit. Ensin käydään läpi radoilla usein kuullut vastaukset hyvine ja huonoine puolineen, ja sitten hieman laajennetaan näkökulmaa.
Kaikki tekstissä olevat viittaukset koskevat oikeakätisen rystyheittoa. Jos heität pääasiassa oikean käden kämmenheittoja tai vasemman käden rystyä, vaihda oikea vasemmaksi ja vasen oikeaksi. Jos lajin perussanasto ei ole sinulle ennestään tuttua, voit tarkistaa käytetyt termit sanastosta. Lisäksi, kiekkojen luokituksista löytyy täsmällisemmät kuvaukset kiekkotietoutta-sivulta.
Usein annetut vastaukset
Useimmiten annetut vastaukset jakautuvat kolmeen eri ryhmään: 1) Aloita kiekkomalleilla x, y ja z 2) Aloita alivakailla 3) Aloita puttereilla. Käsittelen kunkin vastauksen hyvät ja huonot puolet seuraavassa.
Kiekot X, Y ja Z kassiin – ja loppu on itsestä kiinni?
Tämän ohjeen kuulee useimmiten vähemmän lajia harrastaneiden suusta. Taustalla lienee omakohtaiset kokemukset ”itsekin aloitin kiekolla X ja Y ja hyvin on mennyt, joten näillä todistetusti pääsee alkuun”. Tämän ohjeen ongelma on siinä, että kukin aloittava heittäjä on erilainen, ja mikä sopii toiselle, ei välttämättä sovi toiselle. Lisäksi, toinen vasta-alkaja ei välttämättä ole paras arvioimaan, kuinka hyvin todella on mennyt ja olisiko mennyt vielä paremmin jollain toisilla valinnolla.
Toisaalta voidaan sanoa, että ”lähes kaikki huippupelaajat ovat aloittaneet kiekolla X, joten se on turvallinen valinta”. Varmasti voidaan löytää joku kiekkomalli, jolla moni on aloittanut, mutta se ei silti kerro mitään siitä, onko sinun parasta aloittaa juuri sillä. Suurempi ongelma yksittäisen kiekkomallin suosittelussa on kuitenkin se, että usein perustelut jäävät uupumaan. Aloittavalla pelaajalla ei ole mahdollisuuksia arvioida, miten jonkun kiekon pitäisi käyttäytyä eikä sitä, kestääkö kiekko käytössä myös sen jälkeen kun heittotekniikka on vähän kehittynyt.
+ Näin voit saada hyviä vihjeitä siitä, miten joku on onnistuneesti aloittanut
– Et voi mitenkään tietää, oliko hyvä idea aloittaa juuri näillä
=> Jos joku suosittelee sinulle tiettyä kiekkomallia, niin vaadi kattavat perustelut. Ja jos joku suosittelee sinulle jotain kiekkomallia näkemättä millainen heittotekniikkasi on tällä hetkellä, voit melko turvallisesti ohittaa vihjeen.
Alivakailla onneen?
Toinen yleinen ohje on, että kannattaa aloittaa alivakailla kiekoilla. Perusteluna on usein se, että ylivakaampia kiekkoja on vaikeampi heittää, eikä aloittelijan heittotekniikka niihin riitä. Usein niin käykin, että aloittelijan heittäessä ylivakaalla kiekolla, se ei juurikaan liidä vaan feidaa tylysti maahan. Alivakailla kiekoilla vaikuttaisi alkuun olevan helpompi saada heittoihin pituutta. Ja toiseksi, alivakaalla heittämisessä on se hyvä puoli, että se paljastaa heittotekniikan virheet ylivakaata kiekkoa herkemmin.
Vaikeammaksi tämän ohjeen tekee se, että mikä sitten on alivakaa? Siinä missä Leopard on monelle alivakaa, monelle aloittelijalle senkin heittäminen on kohtuuttoman vaikeaa aluksi. Yleensä kiekkovalmistajat tarjovat jonkinlaisen numerointijärjestelmän, jonka avulla yhden valmistajan kiekkoja voi vertailla. Huom! Voi vertailla yhden valmistajan kiekkoja. Numerointijärjestelmä ei ole standardoitu, joten kukin valmistaja numeroi kiekkonsa parhaaksi katsomallaan tavalla. Siten toisen valmistajan nopeuden 10 kiekko voikin vastata toisen valmistajan 12:a. Toinen ongelma on siinä, että ne eivät huomioi mitenkään esim. kiekon painoa, jolla voi olla suurikin merkitys kiekon lentorataan. Samoin eri valmistueserien erot ovat usein suurempia kuin kahden ”vierekkäisen” kiekkomallin erot, joten…näitä numeroita voi käyttää lähinnä suuntaa-antavina. Palaan myöhemmässä artikkelissa siihen, miten kiekon vakautta voi itse arvioida.
Jotkut tahot tekevät koosteita eri merkkien yli (yksi sellainen on: http://www.marshallstreetdiscgolf.com/media/flightguide.html). Näissä taulukoissa oikeaan reunaan sijoittuvat kiekot ovat alivakaita, vasemmalla olevat ylivakaita. Tämä helpottaa hieman eri valmistajien kiekkojen vertailua, mutta ongelmana on samat kuin edellä. Näitä numeroita ja taulukoita voi kuitenkin käyttää suuntaa-antavina ohjenuorina.
Vaikka löytäisi kuinka alivakaan pituusdraiverin, monelle vasta-alkajalle sekin saattaa käyttäytyä hyvin ylivakaasti. Vaikka edellä mainituissa kaavioissa kiekot on sijoitettu samalle akselille (esim. fade +1), niin vastaava putteri on paljon alivakaampi kuin esim. nopeuden 10 kiekko, jonka fade on +1.
Yksi ongelma, mikä tähän ohjeeseen liittyy on se, että jos harrastaminen pitää aloittaa alivakailla, niin missä vaiheessa niistä pitää sitten luopua? Vai pitääkö luopua? Itse henkilökohtaisesti tein sen virheen, että aloitin alivakailla draivereilla ja jämähdin niihin liian pitkäksi aikaa. Tekniikan ja heittonopeuden kehittyessä alivakaat kiekot alkavat vääjäämättä ”kääntämään yli”. Ja tätä sitten aloittava pelaaja kompensoi muuttamalla kiekon lähtökulmaa ns. hyzer-kulmaan. Tässä vaiheessa kun kokeilee ylivakaata kiekkoa, se kaartaa tylysti jyrkästi vasemmalle, eikä lennä kovin pitkälle. ”En siis vieläkään voi siirtyä ylivakaisiin kiekkoihin”. Jos harrastuksen alkuvaiheessa päätyy draivereita bägiinsä ottamaan, niin olisikin hyvä ottaa sinne sekä ali- että ylivakaita kiekkoja. Ja opetella heittämään niitä samalla tavalla. Eli opetella heittämään suora perusheitto ja havaitsemaan, miten erilaiset kiekot käyttäytyvät eri tavalla. Jos et havaitse eroa yli- ja alivakaan kiekon lentoradassa, valitsemiesi kiekkojen nopeusluokitus on liian suuri sinulle – tällä hetkellä. Kun kiekkojesi lähtönopeus kasvaa, alat taatusti huomaamaan eron. Harrastuksen tässä vaiheessa pääset parempiin tuloksiin valitsemalla hitaamman nopeusluokan kiekkoja.
+ Alussa parempi alivakaa kuin ylivakaa
– Riski siitä, että oppii heittämään vain alivakaita
Aloittaisinko puttereilla?
Useimmat enemmän lajia harrastaneet tuntuvat suosittelevan puttereilla aloittamista. Perusteluna on se, että putterit lentävät hyvin myös hitaammalla heittonopeudella. Myös lento-ominaisuuksiensa vuoksi ne ovat helpompia hallita. Lisäksi, putteriheitto on taito, joka on jokaisella hyvällä pelaajalla. Jos hankit useita puttereita, ne eivät jää koskaan tarpeettomaksi, vaikka heittosi kehittyy kuinka. Samaa ei voi sanoa esim. alivakaista pituusdraivereista.
Toisaalta, putteri heittäminen saattaa monesta tuntua alkuun vaikealta. Huonolla tekniikalla mutta suurella voimalla heitettynä putteri saattaakin käyttäytyä ei-toivotusti. Juuri tämä on puttereilla aloittamisen hyvä puoli. Putterit paljastavat huonot heitot armottomasti kääntämällä ”rolleriksi”. Hyvin ylivakaata kiekkoa voi heittää lähes miten huonosti tahansa, ja silti se käyttäytyy ennustettavasti. Tähän ansaan on moni aloittaja astunut.
Tämä on usein annetuista ohjeista paras, ja soveltuu hyvin ohjeeksi pelaajalle, joka haluaa todella kehittyä heittäjänä. Mutta vain harva aloittelija tyytyy aloittamaan pelkällä putterilla. Jos haluat myös nautiskella ratojen kiertämisestä, etkä vain oppia heittämään (mikä ei muuten ole huono tavoite sekään!), niin lue eteenpäin.
+ Opettaa parhaiten heittämään oikein
– Ei ole välttämättä lyhyellä aikavälillä tyydyttävää heitellä pelkkiä puttereita
Onnistuneen Kiekonvalinnan periaatteet
Hyvät, juuri sinulle toimivat kiekonvalintasuositukset voi antaa vain henkilökohtaisesti. Vain näkemällä lähtötason, voi ohjata oikeaan suuntaan. Seuraavassa on kuitenkin muutama yleispätevä ohje ja kysymys, joihin sinulla on oltava vastaus, jotta voit valita itsellesi paraiten sopivat välineet.
Omat tavoitteet
Jos tavoitteenasi on tulla maailman parhaaksi heittäjäksi, sinun on lähestyttävä kiekon valintaa ihan eri näkökulmasta. Tarvitset alkuun yhden kiekkomallin, jonka lento-ominaisuudet ovat suhteellisen neutraalit (ei ylivakaa, eikä liian alivakaa). Mikä tahansa perusputteri (Magnet, Aviar, Sparta, Pa3, P1, Kilpi, Pure…) toimii hyvin. Ja sitten samanlaisia yksilöitä suuren määrän, jotta voit tehdä paljon toistoja harjoitellessasi heittotekniikkaa. Tai jos korkeareunainen putteri ei heti tunnu kädessä kotoisalta, voit valita myös jonkun alivakaan lähestymiskiekon. Kun alat hallita tämän yhden kiekkomallin, voit ottaa rinnalle toisen, mahdollisesti hieman nopeamman kiekon pidempiä heittoja varten. Ja jälleen kerran mahdollisimman suuri määrä samanlaisia.
Jos tavoitteenasi on pelata kierros silloin, toinen tällöin, sinulle riittää 1-2 kiekkoa. Mikä tahansa perusputteri toimii jälleen ja toiseksi kiekoksi sitten joku midrange tai hidas ja alivakaa väylädraiveri, joka mahdollistaa toisenlaiset heittolinjat ja on myös luotettavampi tuulisissa olosuhteissa. Tai jos haluat pelata vain yhdellä kiekolla, voit valita myös vain yhden midrange-kiekon. Sillä voit tehdä lähes kaikki radalla tarvitut heitot.
Ja jos tavoitteesi on jotain siltä väliltä, myös kiekkovalintasi on jotain siltä väliltä. Palaan myöhemmässä artikkelissa siihen, miten bägin sisältöä kannattaa lähteä kasaamaan. Hyvä lähtökohta on ottaa aluksi yksi putteri, yksi midrange ja yksi väylädraiveri. Omaan tämän hetkeen taitotasoon (= heittotekniikan puhtaus ja kiekon lähtönopeus) suhteutettuna sellaiset mallit, joita voit heittää melko suoraan. Vaikka kiekkokeräilykärpänen puraisee helposti, parempaan lopputulokseen pääset kun pidät bägin alkuun simppelinä. Lähes aina on parempi idea ostaa uusi samanlainen kuin valita joku eri malli.
Lähtötaso
Mikäli heittopituutesi on alle 50 metriä, ei draivereiden käytöstä ole sinulle mitään hyötyä, päinvastoin. Kiekkojen nopeusluokitus ei suinkaan tarkoita, miten pitkälle ne lentävät, vaan sitä, kuinka kovaa niitä on heitettävä, jotta ne käyttäytyvät kuten niiden on suunniteltu käyttäytyvän. Jos taas sinulla on muuta urheilutaustaa ja heitossasi on paljon voimaa, voit ehkä hyödyntää myös nopeamman luokituksen kiekkoja.
Jos nykyinen heittotekniikkasi on todella huono, sinulla on kaksi vaihtoehtoa: 1) ottaa putterit käteen ja opetella tekniikka kuntoon tai 2) valita ylivakaita kiekkoja, jotka hieman korjaavat virheellistä tekniikkaa. Useimmat harrastelijat valitsevat (valitettavasti) vaihtoehdon 2, eivätkä siten opi hyvää heittotekniikkaa kovinkaan nopeasti. Varsinkin kämmenheiton yhteydessä useimmat näyttävät valitsevan sen ylivakaimman draiverin, ”jotta se varmasti feidaa”.
Opettele yksi tai enintään kaksi eri kiekkomallia kerrallaan
Jos bägisi sisältö koostuu kymmenestä (tai kymmenistä) eri kiekkomalleista, sinun on hyvin hankala oppia tuntemaan kiekkojasi hyvin. Harrastuksen alkuvaiheessa pienillä kiekkojen eroilla ei ole merkitystä, koska omien heittojesi variaatio on kuitenkin suurempi kuin kiekkojen ero. Mieluummin kuin kolme lähes samanlaista kiekkoa, kannattaa hankkia kolme täysin samanlaista. Tämä mahdollistaa heittotekniikan harjoittelun ja huomaat varmemmin, miten heittoon tekemäsi muutos vaikuttaa heiton lentorataan kun saat toistoja samanlaisella kiekolla.
Jos yhdellä kertaa hankit useita uusia kiekkomalleja, sinulla kestää kauan ennenkuin opit hallitsemaan ne hyvin. Parempi idea on hankkia yksi tai enintään kaksi uutta kiekkomallia, ja opetella hallitsemaan ne erilaisissa olosuhteissa ja erilaisissa heitoissa. Sitten kun täysin tiedät, mihin kykenet nykyisillä välineillä, voit hankkia lisää erilaisia välineitä ja opetella hallitsemaan ne.
Onko muovilla tai painolla merkitystä?
Ns. premium muovit ovat kestävämpiä, mutta kalliimpia. Heittämisen ja sen opettelun suhteen ei ole väliä, kumpaa käytät. Perusmuoveista saat ehkä paremman otteen. Voi olla hyvä idea aloittaa perusmuoveilla niiden edullisuuden vuoksi (alkuun hukkaat niitä kuitenkin usein).
Kevyempi kiekko tarvitsee vähemmän voimaa saadaksen tietyn lähtönopeuden. Tämän vuoksi kevyempää kiekkoa on helpompi heittää pitkälle. Mutta pituuden kanssa tulee kontrollin vaikeus: frisbeegolf on ensisijaisesti tarkkuuslaji, jossa on tärkeämpää hallita kiekon liito kuin saada pitkä heitto. Putteriksi kannattaa valita täysipainoinen kiekko (on varmempi tuulessa), mutta varsinkin draivereissa aloittelijan kannattaa alkuun hankkia kevyempiä kiekkoja. Kevyempi kiekko toimii vähän samoin kuin alivakaampi: huonolla tekniikalla heitettynä se kääntää helpommin yli. Näin ollen jos tavoitteena on oppia heittämään hyvin, kevyempi draiveri paljastaa tekniikan virheet armotta.
Lapsille ja nuorille voi hankkia myös putteriksi kevyemmän, koska sen heittämiseen ei tarvita yhtä paljon voimaa.
Yhteenveto
Kuten huomaat, yksinkertaista vastausta ei kysymykseen ole. Moni niitä yrittää tarjota, mutta sinun on vain parasta asettaa tavoitteesi, ja tehdä kotiläksysi. Kannattaa fiilistellä erilaisia muoveja ja malleja, mikä tuntuu kädessä miellyttävältä. Jos sinusta tuntuu, että et saa kiekosta otetta tai se muuten tuntuu epämiellyttävältä, tuskin saat sillä hyviä heittoja aikaiseksi. Sen sijaan että antaisin yksikäsitteiset ohjeet ”valitse kiekko näin”, annan yleispätevät virheet, joita sinun ei ainakaan kannata tehdä:
- Älä valitse alkuun liian montaa erilaista kiekkomallia. 2-3 erilaista on maksimi, minkä voit oppia kerralla. Jos sinulla on kaksi erilaista kiekkoa, mutta et luotettavasti pysty havaitsemaan niissä eroa samanlaisella heitolla, siirrä toinen syrjään.
- Älä valitse alkuun liian suuren nopeusluokituksen kiekkoja. Se ”Super Ultra Maximum Distance Driver” ei todennäköisesti ole se, jonka juuri sinä saat heitettyä pisimmälle. Se ei varsinkaan ole se, jolla harrastus kannattaa aloittaa
- Älä kiinnitä huomiota kiekkojen nimiin ja valmistajan kuvauksiin. Ne ovat markkinointitekstiä, joilla pyritään luomaan mielikuvia
- Älä osta kiekkoa X vain koska joku (olkoon vaikka Will Schusterick tai Paul McBeth) sitä suositteli riittävän äänekkäästi
Lopuksi, aina tärkeämpää kuin kiekon valinta on toistojen määrä. Lähes millä tahansa kiekolla voit oppia heittämään, kunhan harjoittelet riittävästi. Vain liian ylivakaat pituusdraiverit ovat sellaisia, joita yksinomaan käyttämällä voit saada myöhemmin vaikeasti korjattavia tekniikkavirheitä.
Erittäin hyvä teksti frisbeegolfaajan välinevalintaa helpottamaan.
Artikkelissa voisi avata paremmin mistä ali- ja ylivakaudessa on ylipäätänsä kyse, kun kuitenkin aloittelijoille suunnattu. Hyvä artikkeli!
Kiitos kommentista! Vakaudesta, ja muista kiekkojen ominaisuuksista, on kerrottu laajemmin sivulla kiekkotietoutta.
Hyvä ohje, jonka soisin lukeneeni vuosia sitten.
Kaikkein paras olisi, jos pääsisi heittelemään jonkin kokeneemman kanssa. Aloittaa tosiaankin niistä vähän hitaammista kutakuinkin neutraaleista kiekoista ja katsoa miten ne lentävät. Jos feidaavat heti vasemmalle, niin joko hitusen hitaampi tai vähän alivakaampi kokeiltavaksi. Jos taas kippaavat oikealle, niin nopeampi ja tai vakaampi.
Mutta vaatisi melkoisen pinon kiekkoja siltä kaverilta ja luultavasti tuo putterilla hitaahkolla midarilla heittely alkuun, että saa sen heittoasennon ja vedon oikeaan suuntaan on fiksumpi kuin heti vaihtaa kiekkoa.
Itsellä oli/on sen verta muuta liikuntataustaa, että ihan liian ylivakaa kiekko muuttui sopivaksi aika nopeasti ja alivakaat rupesivat kippaamaan järestään. Mutta tavallisin ongelma lienee juuri liian nopea liian ylivakaa kiekko.
Mutta pari viikkoa aika neuraalilla putterilla ja midarilla on varmaan paras koulu, jonka jälkeen voi miettiä mihin suuntaa nopeutta ja vakautta kannattaa muuttaa ennenkuin valitsee edes itselleen sitä ensimmäistä draiveria. Mielellään siten, että joku korjaa sitä vetoa siinä alkuvaiheessa, ennenkuin sen edes oppii väärin…
Tuossa ensimmäisessä ja viimeisessä lauseessasi osuit naulan kantaan. Syitä sille, miksi kiekko voi feidata jyrkästi tai kipata yli, on niin useita, että yksin sen valossa ilman hyvää ymmärrystä kiekon lennosta ja omaa tekniikasta on lähes mahdotonta sanoa, onko nyt kädessä vääränlainen kiekko, vaiko vain yksinkertaisesti huono heitto. Eli ehdottomasti joku kokeneempi kaveri mukaan alkuvaihessa antamaan vinkkejä!